Kesä on lempivuodenaikani, kuten varmaan monen muunkin. Olen niitä ihmisiä, jotka mieluummin hikoilevat helteellä kuin palelevat pakkasella. Auringonpaisteessa myös murheet tuntuvat usein pienemmiltä kuin räntäsateessa, ja energiaa asioiden tekemiseen riittää ihan eri tavalla kesäkuussa kuin marraskuussa. Paitsi että arskan anteliaasti paistellessa viereinen puisto saattaa houkutella enemmän kuin vaikkapa tenttiin luku tai toimistossa hikoilu...



Edelliset kesät olen viettänyt paljolti kesätöitä puurtaessa. Tänä kesänä pitäisi saada gradua pakerrettua eteenpäin, mutta onneksi odotettavissa on myös paljon kivaa: ystävän häät heinäkuussa, sekä eräs projekti, jonka parissa olen työskennellyt jo viime keväästä lähtien.

Edellämainittujen lisäksi odotan tältä kesältä iloisia puistopiknikkejä, matkoja Suomessa ja ulkopuolella (Norjassahan tuli jo käytyä ja viime viikolla nähtiin Jyväskylä, Mikkeli ja Pori), syreenintuoksuisia kesäiltoja, aurinkoisia terassikahveja, virkistäviä kesäsateita, uusia jäätelömakuja, jotka eivät välttämättä edes kuulosta hyviltä, mutta niitä on silti pakko koittaa, nauramista vanhojen ja toivottavasti myös uusien ystävien kanssa, valokuvausretkiä kera poikaystävän ja kaikkea sitä iloa ja huolettomuutta, joka valtaa ihmisen kesäkuukausien koittaessa ja muuttuu haikeudeksi oranssien lehtien tipahdellessa maahan.





Postauksen kuvat ovat kertyneet puhelimeen vuosien 2012-2014 aikana. Niin hyviä kuin edelliset kesät ovatkin olleet, jotenkin minulla on sellainen kutina, että tämä 2014 tulee silti lyömään ne mennen tullen...

Osaisipa elää aina niinkuin kesällä.