Toisena reissupäivänä vierailimme Holmenkollenin mäkihyppystadionilla. Vaikka en mikään mikään erityinen lajin ystävä olekaan, oli pakko myöntää, että näkymät olivat vaikuttavat. Siis telkkarista katsottuna ei todellakaan tajua, kuinka hurjan korkealta ne tyypit oikeasti hyppäävät. Niiltä täytyy puuttua jokin palanen itsesuojelusvaistosta...

Likaisen ikkunan läpi otettu kuva ei tee oikeutta noille upeille maisemille, mutta menköön paremman puutteessa. Minulla oli hieman vaikeuksia ottaa noita kuvia, sillä kärsin korkeiden paikkojen pelosta. Olin kuitenkin tosi iloinen ja ylpeä itsestäni, kun uskaltauduin mäkuhyppytornin huipulle ja kamerakin pysyi käsissä hikoilusta ja tärinästä huolimatta :D

Itkevä poikapatsas on Vigelandin patsaspuistosta. Poikaystävälle kuva toi mieleen Brysselin Manneken Pis -patsaan.


Taide vastustaa painovoiman lakeja.

 Tässä kaikki reissukuvat tältä erää. Seuraavaa lomareissua odotellessa...