Ensimmäisenä varsinaisena reissupäivänä kiersimme suurimman osan Ahvenanmaan nähtävyyksistä. Pääsaari on kooltaan melko pieni, joten automatkat taittuivat joka suuntaan varsin sutjakasti. Saarta olisi ollut mahdollista kiertää myös pyörällä, liikkeellä olikin runsaasti polkijoita perheistä kaveriporukoihin.

Maisemat olivat maaseutua parhaimmillaan: peltoja, söpöjä punaisia puutaloja ja merimaisemia.

Kävimme Ahvenanmaan korkeimmalla paikalla Getassa, sekä ilmaisessa näkötornissa, joka ei tosin tuntunut kovin korkealta edes minulle :D Minulla on siis korkean paikan kammo, josta kerroin aiemmin Norja-postausten yhteydessä.

Käppyräpuu ja mökki kukkulan päällä.

Näkötornissa.

Metsäinen näkymä tornin oviaukosta.

Kävimme tutustumassa Kastelholman linnaan, joka on Ahvenanmaan ainoa keskiaikainen linna. Linnaan tustustumisessa hauskinta oli miettiä, miten ihmiset ovat ennen eläneet. Erityisesti keskiaikasessa linnassa kävellessä tuli mieleen Game of Thrones -sarja, jota olemme ahkerasti tapittaneet poikaystäväni kanssa :D 

Linnan sisällä löytyi eri aikakausiin liittyviä tarinoita, muun muassa tarina Ahvenanmaan ensimmäisestä noidasta. 1600-luvulla Jomalan kylässä iso osa sadosta oli kadonnut tuhka tuuleen, ja asiaa selvittämään kutsuttiin paikallinen selvänäkijäeukko. Eukko syytti sadon varastamisesta yhtä kylän pojista, mikä aiheutti syytösten ketjureaktion, ja lopulta naista itseään syytettiin sadon tuhoamisesta ja noituudesta. Eukko ei syytöksistä ollut moksiskaan, vaan suorastaan mehusteli niillä kertoen vierailleensa paholaisen luona. Ennen polttamistaan hänen onnistui kostaa ihmisille, jotka olivat olleet hänelle ilkeitä "ilmiantamalla" heidät noituudesta. Näistä kuudestatoista syytetystä kuusi poltettiinkin noitaroviolla.

Aika hurjaa touhua :D

Linnan kauniissa maisemissa noitaroviot ja menneiden vallanpitäjien juonittelut tuntuivat kyllä tosi kaukaisilta.

Upea näkymä linnan muurilta, jossa ennen tähyiltiin ja ammuttiin vihollisia.

Kävimme myös linnan alueella sijaitsevassa ulkoilmamuseossa, jossa oli taloja ja tallirakennuksia 1800-luvulta. Itse museo oli perustettu 1930-luvulla, ja rakennukset on kuljetettu paikalle eri puolilta Ahvenanmaata.

Päivällisen söimme linnan lähellä sijaitsevassa uudessa Smakbynissä, jossa sekä ruoka, että tilat olivat todella ihanat.

Avokeittiö mahdollisti kokkien työskentelyn seuraamisen.



Tässä siis toisen reissupäivän antia. Luvassa vielä myöhemmin kolmannen päivän tapahtumia, sekä kokoelma hullunkurisista nähtävyyksistä!